Siirry pääsisältöön

Blogi

Ummetus on yleinen ja ikävä ongelma

Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi

Ummetuksen syynä pidetään elintapoja ja ohjeet ummetuksen ehkäisyyn ja hoitoon ovat pieniä säätöjä arkeen kuten liiku enemmän, juo riittävästi ja lisää kuituja ruokavalioon. Kaikki edellä mainitut auttavat, mutta myös suolistomikrobisto vaikuttaa ja sen koostumusta voi ohjata esim. bakteeri- ja kuitulisien avulla ruoansulatuskanavan toimintaa tukevaan suuntaan.

Kuitujen ja bakteerien yhdistelmä auttaa

Ruokavaliosta tulisi saada erilaisia kuituja noin 25-35 g päivässä. Saantisuositus täyttyy vain harvalla aikuisella ja tavoitteeseen pääsy vaatii kuidun määrän erityistä huomiointia ruokavaliossa.

Kuituja sisältävät vain kasvikunnan tuotteet ja ne jaetaan liukoisiin ja liukenemattomiin kuituihin vesiliukoisuutensa perusteella. Liukenematonta kuitua on esimerkiksi vehnässä, ohrassa, rukiissa ja pellavansiemenissä. Liukenevia kuituja saa muun muassa marjoista, hedelmistä ja palkokasveista. Pähkinät, siemenet, täysjyvävilja, pavut ja herneet ovat erinomaisia kuidun lähteitä.

Kasvisten kuitumääriä / 100 g. Esim. avokadossa on n. 5 g ravintokuitua /100 g, jonka takia se on yksi kasvisten ykkösistä kuidun lähteenä.
Yksi avokado kattaa noin viidenneksen päivän kuitutarpeesta.

Liukenemattomat kuidut lisäävät suolen sisällön massaa ja aktivoivat suolen liikettä. Liukoiset kuidut puolestaan päätyvät paksusuoleen hyödyllisten bakteerilajien, bifidobakteerien, laktobasillien ja Faecalibacterium prausnitziibakteerien ravinnoksi. Hyödyllisten bakteerien aineenvaihdunta synnyttää lyhytketjuisia rasvahappoja. Kun happamuus suolessa lisääntyy, ei-toivottujen bakteerien elinolosuhteet heikkenevät ja mikrobiston tasapaino paranee.  Liukoisia kuituja suositellaan juuri ummetuksen helpottajina.

Yksi ärtyvän suoliston oire on ummetus

Ärtyneestä suolistosta kärsivien mikrobiston lajikoostumuksen analyysissä nähdään lähes aina alhainen bifidobakteereita ja laktobasilleja taso. Näiden bakteerien ja liukoisten kuitujen lisääminen palauttaa suolistomikrobiston tasapainoon. Hyödyllisten bakteerien osuus liittyy myös serotoniinin tuotantoon, josta yli 80% muodostuu suolistossa. Serotoniini toimii niin kutsuttuna neurotransmitterinä eli viestinviejänä suolistosta aivoihin. Serotoniinilla on erityinen merkitys mielialan kohentajana, mutta sen on todettu vaikuttavan myös suolen toimintaan.

Eri lääkkeet voivat olla myös syypää ummetukseen, sillä ne vaikuttavat mikrobiston koostumukseen. Esimerkiksi nesteenpoisto-, närästys- ja särkylääkkeet vähentävät hyödyllisten bakteerien osuutta suolistossa. Lääkekuurien yhteydessä kuidut ja maitohappobakteeri tukevat suolen toimintaa.

Helpota ja ehkäise ummetusta näin:

  1. Varmista, että ruokavaliossa on riittävä määrä erilaisia kuituja.
  2. Turvaa kuitua ravinnokseen käyttävien, hyödyllisten bakteerien määrä suolistossa käyttämällä bakteerilisiä.
  3. Vahvista ja lisää hyödyllisiä bakteereja tarjoamalla niille ’’ruokaa’’ eli liukoisia kuituja.
  4. Liiku enemmän ja huolehdi riittävästä juomisesta.
  5. Voit myös tutkituttaa suolistomikrobistosi tilan ja hyödyllisten bakteerien osuudet tilaamalla GutIndex-analyysin. Tulosten avulla voit täsmällisemmin ohjata suolistoa tasapainoon.

Hyödylliset bakteereja sisältäviä tuotteita ovat mm. GutGuide®ProVillus ja ProVillus50+ sekä GutGuide®BifidoMAX-suklaa.

Liukoisia kuituja sisältäviä tuotteita ovat mm. maissista eristetty GutGuide®ProBifido  ja guarpavusta eristetty GutGuide®ProFecal.

Jaa uutinen

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä