Siirry pääsisältöön

Mikrobiologinen sanasto

Mikrobiologit tutkivat pieneliöitä, joihin kuuluu bakteerit, hiivat ja homeet. GutGuide-laboratoriossa mikrobiologit keskittyvät suun ja suoliston bakteereihin sekä hiivoihin. 

Tähän sanastoon on koottu suun ja suoliston bakteereihin liittyvää terminologiaa.

A-D    E-H     I-N    O-S    T-Ö

A


Adheesio

Bakteerien kiinnittymiskyky, joka vaihtelee bakteerikantojen ominaisuuksien mukaan. Mitä parempi kiinnittymiskyky on, sitä pysyvämpiä bakteerit ovat omalla vaikutusalueellaan. Esimerkiksi Lactobacillus GG bakteerikanta kykenee tarttumaan erittäin hyvin suolinukkaan ja syrjäyttämään samalla ei-toivottuja huonommin kiinnittyviä bakteereita.

Allergia

Haitallinen yliherkkyysreaktio. Suolistomikrobiston on todettu olevan yhteydessä allergioiden ehkäisyyn. Lapsuudessa immuunijärjestelmä kehittyy ja vahvistuu ympäristön bakteereille altistuessa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että allergioilta on merkittävästi vähemmän maaseudulla varttuneilla kuin kaupungeissa kasvaneilla lapsilla, jotka altistuvat huomattavasti vähemmille luonnon mikrobeille.

Alzheimerin tauti

Dementiaa aiheuttava sairaus. Syitä taudin kehittymiselle ei vielä tarkasti tiedetä. Alustavia tutkimuksia on Porphyromonas -ientulehdusbakteerien yhteydestä aivojen plakkeihin.

Antibiootti

Yhdiste, joka tappaa tai estää bakteerien kasvua ja jota käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon. Antibiootit tappavat myös elimistön hyödyllisiä bakteereita, jolloin antibioottikuurin jälkeen suun tai suoliston mikrobisto voi jäädä epätasapainotilaan pitkäksi aikaa. Antibioottien liiallinen käyttö johtaa lääkkeelle vastustuskykyisen eli resistentin bakteerikannan kehittymiseen ja lisääntymiseen. Tästä seuraa, että antibiootin teho häviää ja sitä ei voi käyttää kyseisen bakteerin aiheuttaman tulehduksen hoitoon.

Antigeeni

Mikä tahansa vieras molekyyli kuten taudinaiheuttajabakteerin tai viruksien pintarakenne, joka stimuloi kehon immuunijärjestelmää tuottamaan vasta-aineita tunkeutujia vastaan.

Atopia

Perinnöllinen taipumus herkistyä tavallisille elinympäristön proteiineille, jolloin elimistö alkaa tuottamaan tietynlaisia vasta-aineita (IgE). Atopia voi ilmetä pelkästään ihottumana, nuhana, silmäoireina tai astmana. Suolistosta on yhteys ihoon immuunisysteemin kautta ja suoliston mikrobiston on todettu olevan köyhtynyt atopiasta kärsivillä yksilöillä. Suoliston mikrobiston testillä saadaan selville mikä hyödyllisten bakteerien taso on yksilön suolistossa. Myös ihottumakohdissa luonnollisen ihoa suojaavan mikrobiston on todettu köyhtyneen. Suojaavaa mikrobistoa voidaan lisätä iholle ulkoisesti.

B


Bacteroides

Osa normaalia suolistomikrobistoa. Liian suurena osuutena ne aiheuttavat mikrobiston epätasapainon ja voivat aiheuttaa suolisto-oireita. Bacteroides-ryhmään kuuluu kymmenittäin bakteerilajeja. Tyypillisiä sukuja ovat Bacteroides, Prevotella ja Porphyromonas. Lajikoostumus vaihtelee yksilöittäin ja ruokavaliolla on merkitys lajivalikoimassa, esimerkiksi Prevotella– laji on yleinen kasvissyöjillä.

Bakteeri

Yksisoluinen organismi eli mikroskooppisen pieni eliö, mikrobi. Hyödyllisiä bakteereita on käytetty elintarvikkeiden valmistuksessa ja säilönnässä sekä muussa ihmisen toiminnassa jo tuhansia vuosia.

Bakteerien pääjakso

Bakteerien geneettisen ominaisuuksiensa mukaan tehty jako. Esimerkiksi Firmicutes (firmikuutit), johon kuuluu lukuisia sukuja esimerkiksi Lactococcus, Clostridium ja Streptococcus.

Bakteerifloora

Bakteeriyhdyskunta eli mikrobisto tai mikrobiomi.

Bakteerisuku

Esimerkiksi Bifidobacterium tai Lactobacillus –suku, joka sisältää kaikki bifidobakteerilajit tai laktobasillilajit (B. lactis, B. breve, B. infantis, L. acidophilus, L. rhamnosus, L. plantarum jne.).

Bakteerilaji

Esimerkiksi Bifidobacterium lactis –laji, joka sisältää kaikki kyseiseen lajiin kuuluvat kannat esim. Bifidobacterium lactis BLC. 

Bakteerikanta

Esimerkiksi Bifidobacterium lactis BLC – kanta tai Lactobacillus rhamnosus GG, joka poikkeaa ominaisuuksiltaan muista B. lactis tai L. rhamnosus –lajien kannoista. Erilaisia kantoja voi lajin sisällä olla satoja. Ravintolisissä ja elintarvikkeissa käytetään tutkittuja eri lajien kantoja ja siksi tuotteiden vaikutus ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan.

Bifidobakteerit

Tärkeä suolistobakteeriryhmä, jossa on useita eri lajeja kuten B. lactis, B. longum, B. breve, B. infantis ja B. bifidum. Lajit vaihtelevat suolistossa yksilön iän ja ruokavalion mukaan. Hyödyllisten bifidojen osuus terveessä aikuisen suolistomikrobistossa on noin 10 %. Iän myötä niiden osuus vähenee, mutta siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä kuituja ja bakteerivalmisteita ruokavalioon. Bifidobakteerit tukevat immuunijärjestelmää ja estävät tulehduksia, nopeuttavat ruoansulatusta ja helpottavat oireita kuten kipuja ja turvotusta. Ne parantavat suolinukan kuntoa ja tiivistävät suolenseinämän rakennetta. Bifidobakteerit tuottavat myös B-vitamiineja ja lyhytketjuisten rasvahappoja ja ne käyttävät erilaisia kuituja ravinteenaan.

Bifidobacterium lactis BPL1- kanta

Bakteerikanta, jolla on todettu kliinisissä tutkimuksissa erityiset ominaisuudet viskeraalisen rasvan riskin kertymisen näkökulmasta.

Bristol Stool Scale

Ulosteen ulkonäköön perustuva mallinnus, jolla jaotellaan ihmisen ulostetyyppejä. Ulosteen ulkonäkö; väri, koostumus ja muoto kertoo terveydentilasta ja suoliston toiminnasta.

C


Crohnin tauti

Tulehduksellinen suolistosairaus, jossa mikrobiston monimuotoisuus on romahtanut, suolen läpäisevyys ja suolinukan eli villuksen kunto on heikentynyt.

D


Diabetes

Aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinintuotanto on häiriintynyt ja verensokeri kohonnut. Suoliston mikrobistolla on todettu olevan merkitys verensokerin tasapainon ylläpitämisessä. Diabetes altistaa ientulehduksille, vakavammalle parodontiitille, reikiintymiselle ja hiivalle. Parodontiitti-tulehdus tuhoaa hampaita kiinnittäviä sidekudosrakenteita ja samalla se heikentää myös diabeetikon sokeritasapainoa. Runsas reikiintyminen on myös merkki huonosta verensokeritasapainosta. Verensokerin epätasapainon vaikutuksia voidaan ehkäistä pitämällä suun bakteerit tasapainotilassa hyvän hammashygienian avulla sekä tukemalla toivottujen bakteerien toimintaa. Diabetesliiton sivuilta löytyy tietoa ja tukea diabeteksen kanssa elämiseen.

Dysbioosi

Suolistomikrobiston epätasapainotila, jolloin terveydelle hyödyllisten bakteerien määrä on vähentynyt, ei-toivottujen bakteerien määrä on lisääntynyt ja bakteerilajien monimuotoisuus on köyhtynyt. Dysbioosin syitä ovat geenit eli perintötekijät, antibiootit + muut lääkitykset, elintavat ja ruokavalio sekä sairaudet. Suolistomikrobiston epätasapaino tila liittyy usein suoliston häiriötiloihin (IBS) ja tulehduksellisiin sairauksiin (IBD), ylipainoon, atopiaan, tyypin 2 diabetekseen sekä mielialaan (alentunut seratoniini). Suolistomikrobiston epätasapainotila näkyy suolistotesteissä kuten esim. GutIndex-analyysissä. Elintavoilla, ruokavaliolla ja bakteerituotteilla suolistobakteereista koostuvaa suolistomikrobistoa voi ohjata tasapainoisempaan suuntaan.

F


Faecalibacterium prausnitzii

Suolistomikrobistoon kuuluva tärkeä, yksittäinen bakteerilaji. Faecalibacterium prausnitziin osuus terveessä suolistossa on suuri, noin 10–15% aikuisen mikrobistosta. Faekalibakteerien alhaisen määrän on osoitettu liittyvän suoliston tulehdustiloihin ja esim. tulehduksellisissa suolistosairauksissa kuten Crohnin tauti, IBD ja keliakia on tämän lajin määrä usein romahtanut.

Fermentaatio

Säilöntätapa, jossa maitohappobakteerien avulla hapatetaan esimerkiksi maitoa, kalaa, leipää ja kasviksia Fermentoinnissa muodostuu erilaisia orgaanisia happoja, jolloin tuotteen happamuus lisääntyy, säilyvyys paranee ja samalla muodostuu hyviä, erilaisia makuja. Monissa fermentoiduissa eli hapatetuissa tuotteissa maitohappobakteerit myös säilyvät elävinä kuten esimerkiksi jogurtissa, juustoissa ja hapankaalissa. Hapatettuja tuotteita suositellaan niiden suolistoystävällisyyden takia ja osa maitohappobakteereista päätyy myös toimimaan suolistossa aktiivisena. Säilöntätapana fermentaatio on ikivanha.

Fusobakteerit

Yleinen ientulehduksia aiheuttava bakteerilaji. Suolistossa normaalisti vain hyvin pieniä määriä, mutta tutkimusten mukaan niitä voi esiintyä normaalia enemmän ärtyneen suolen oireiden yhteydessä.

G


Gammaproteobakteerit

Bakteeriryhmä, johon kuuluu kaikkein ikävimpiä bakteerilajeja kuten Escherichia coli, kampylobakteerit, salmonellat ja yersiniat. Gammaproteobakteerien osuus suoliston mikrobistosta on normaalisti hyvin alhainen, alle 1%. Tätä suurempi osuus liittyy usein tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai ärtyneen suolen oireisiin, erityisesti ripuleihin.

H


Hiiva

Sienilaji, yleisimmin Candida albicans-hiiva, joka voi aiheuttaa infektioita sekä suussa että suolistossa. Normaalisti hiivaa esiintyy suussa ja suolistossa aina pieniä määriä, mutta runsas kasvu tulkitaan infektioksi vasta, kun potilaalla on oireita tai limakalvoilla havaittavia muutoksia. Oireita ovat limakalvon kipu, polttelu, muutokset makuaistissa. Suun hiivaa esiintyy helposti kuivan suun ongelmissa, antibioottikuurin jälkeen, astmaatikoilla kortisonin käytön yhteydessä ja raskauden aikana. Suun tasapainoinen ja suojaava mikrobisto ehkäisee hiivan kasvua suun limakalvoilla. Suolistossa on hiivaa yleensä hyvin vähän ja tasapainoinen mikrobisto pitää yleensä hiivan kurissa myös suolistossa.

I


IBS

Ärtyneen suolen oireyhtymä, johon kuuluu monia erilaisia oireita kuten ummetusta, ripulia, turvotusta, kaasunmuodostusta ja kipuja. Tutkimuksissa on todettu, että IBS:stä kärsivien henkilöiden suoliston mikrobisto on usein epätasapainossa ja hyödyllisten bakteerien osuus on hyvin matalalla tasolla.

Iho

Elimistön uloin ja suurin elin. Tervettä ihoa suojaa tasapainoinen mikrobisto. Atooppisella iholla suojaavan monimuotoisen mikrobiston on todettu köyhtyneen, jolloin tulehdusta aiheuttavat bakteerit pääsevät helposti vallalle. SkinGuide-probioottiöljyn sisältämät, elävät Lactobacillus rhamnosus -maitohappobakteerit, suojaavat ihoa, ehkäisevät tulehduksia aiheuttavien bakteerien toimintaa ja tehostavat immuunijärjestelmää.

Immuunijärjestelmä

Elimistön puolustusjärjestelmä, joka suojelee elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta ja bakteereilta. Se tunnistaa ja tuhoaa erilaisten mekanismien avulla elimistöön kulkeutuneet vierasaineet. Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin ja suoliston mikrobisto toimii osana puolustusjärjestelmää. Jotta immuunijärjestelmä toimisi normaalisti tulee elimistöä ruokkia terveellisellä ravinnolla, nukkua riittävästi sekä välttää stressiä. 

K


Keliakia

Autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla suolinukkaa vaurioittavan ja ravintoaineiden imeytymistä häiritsevän tulehdusreaktion. Keliaakikoiden keskimääräinen suolistomikrobiston profiili poikkeaa terveistä selvästi. Hyödyllisten bakteerilajien alhainen määrä ja gammaproteobakteerien korkea määrä viittaavat matalaan tulehdukseen suolistossa. Tutkimuksien mukaan keliakioiden mikrobisto on usein köyhtynyt ja hyödyllisten bakteerien osuus alhainen. Suoliston mikrobiston ja ohutsuolen villuksen eli suolinukan kuntoon voidaan vaikuttaa ravinnolla ja bakteerilisillä.

Klostridit

Osa normaalia suolistomikrobistoa. Klostrideja on erittäin monia eri lajeja, myös taudinaiheuttajia kuten Clostridium difficile. Normaali klostridien osuus aikuisilla on 10–15 % mikrobistosta, mutta yliedustettuna ne voivat aiheuttaa oireita kuten turvotusta ja kipuja. Tasapaino mikrobistoon kuuluvien lajien välillä on oleellinen hyvinvoinnin kannalta.

Kuitu

Kasveista saatavia imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka jaetaan liukoisiin ja liukenemattomiin. Kuidut vauhdittavat ruoan kulkua suolistossa: haitallisia yhdisteitä saadaan nopeammin ulos suolistosta ja samalla ehkäistään ummetusta. Kuidut ruokkivat suolistobakteereita, jotka edelleen eri mekanismein vahvistavat suolen seinämää ja parantavat kehon immuunipuolustusta. Kuidut ovat keskeinen ravinne terveyttä edistäville suolistobakteereille kuten bifidobakteereille, laktobasilleille ja Faecalibacterium prausnitzii -lajin bakteereille. Hyödylliset bakteerit tuottavat kuiduista rasvahappoja, jotka auttavat verensokerin hallinnassa ja vaikuttavat kylläisyyden tunteeseen. Suomalaisista 70 % saa liian vähän kuituja ravinnostaan. Kuitusuositus on 25–35 g/vrk. Kuidut lisäävät ulosteen määrää, pehmentävät sen koostumusta ja nopeuttavan sen kulkua.

L


Laktobasillit

Tunnetuimpia maitohappobakteereita, joita on perinteisesti käytetty hapatettujen maitotuotteiden ja juustojen valmistuksessa. Laktobasilleissa on useita suoliston hyvinvointiin liitettyjä lajeja esim. Lactobacillus rhamnosus, L. casei, L. acidophilus, L. plantarum ja L. reuterii. Mainitut lajit sisältävät omia ’’yksilöitään’’, joilla on erityispiirteitä kuten kuuluisalla Lactobacillus rhamnosus GG:llä, joka pystyy kiinnittymään tehokkaasti limakalvojen pintarakenteisiin.

M


Maitohappobakteeri

Joukko erilaisia bakteereita, jotka aineenvaihdunnassaan käyttävät hiilihydraatteja (esim. laktoosia) maitohapoksi. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat mm. Lactobacillus, Lactococcus ja Streptococcus. Maitohappobakteereja käytetään yleisesti hapatteina esim. jogurtin, piimän ja juuston valmistuksessa. Maitohappobakteeriseoksia voidaan hankkia ravintolisinä apteekista ja käyttää bakteeriflooran vahvistamiseen. Maitohappobakteerikantoja on kuitenkin useita satoja ja eri kannat viihtyvät erilaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi suun limakalvoille kiinnittyvät eri kannat kuin suoliston. Oikeanlaisia bakteerikantoja sisältävän tuotteen valinta on tärkeää ja samalla on hyvä varmistaa bakteerien elävyys. Bakteerien säilymiseen elävinä vaikuttaa sekä tuotteiden valmistusprosessi että pakkaustapa.

Mieliala

Tunnetila. Suolistobakteerit tuottavat mielialaan vaikuttavan serotoniinin esiasteita. Mikrobiston epätasapaino ja erityisesti bifidobakteerien pieni osuus näyttävät liittyvän serotoniinin tuotantoon. Suoliston yhteys aivoihin toimii sekä verenkierron että hermotuksen kautta.

Mikrobiomi

Eri mikrobien muodostama kokonaisuus tietyssä ympäristössä. Suoliston bakteerikannasta voidaan käyttää myös termiä suoliston mikrobiomi. 

Mikrobisto

Ihmisessä asuvat mikrobit, joista enemmistö on bakteereja. Suurin osa ihmisen mikrobistosta elää suolistossa.

Mikrobistoanalyysi

Menetelmä, jolla määritellään mikrobisto tarpeen mukaan esim. ryhmän, sukujen ja lajien tasoilla. Uudet geeniteknologiset menetelmät ovat mahdollistaneet erilaisten monimutkaisten mikrobistojen kuten suun tai suoliston mikrobistotestit ja -analyysit. GutGuiden GutIndex-suolistoanalyysissä mikrobisto on ryhmitelty lajien mukaisesti.

O


Obesiteetti

Tila, jossa kehossa on normaalia suurempi määrä rasvakudosta. Ylimääräinen rasva kertyy pääosin ihon alle, vatsaonteloon ja sisäelimiin. Tutkimustuloksissa on suolistomikrobiston mikrobiston todettu osaksi vaikuttavan energiametaboliaan ja rasvan kertymiseen. GutGuiden tutkimuksen mukaan ylipainoisten suoliston mikrobiston profiili eli lajikoostumus poikkeaa normaalipainoisten mikrobistosta. EU patentoitu GutGuide® GutIndex VISKERAALI kuvaa viskeraalisen rasvan kertymisen riskiä.

Ohutsuoli

Ruoansulatusjärjestelmän osa, joka ulottuu mahalaukun mahanportista paksusuoleen. Mikrobisto toiminta lisääntyy ohutsuolessa mitä pidemmälle suolta edetään. Maksa tuottaa sappihappoja ja haima entsyymejä ohutsuolen alkupäähän, jotka myös rajoittavat bakteerien lisääntymistä. Ohutsuolen bakteerit 1. hajottavat ravinteet imeytyvään muotoon, 2. tuottavat B-ryhmän vitamiineja, 3. vaikuttavat suolen läpäisevyyteen eli permeabiliteettiin tiivistämällä rakenteita, ettei seinämän läpi vuoda ei-toivottuja bakteereita tai niiden osia elimistöön, 4. kiinnittyvät (adheesio) suolinukkaan stimuloiden sen uusiutumista ja samalla estävät taudinaiheuttajia kiinnittymästä, 5. viestivät immuunisysteemille elimistöön tulevista vierasaineista, 6. hillitsevät kroonisia tulehduksia ja 7. tuottavat mielialaan vaikuttavia yhdisteitä (esim. serotoniinia ja dopamiinia).

P


Paksusuoli

Ruoansulatuselimistön osa, jossa on suurin tiheys elimistön bakteereista. Paksusuolessa bakteerien määrä on noin 1,5 kg puhdasta bakteerimassaa ja mikrobistossa on yli 1200 bakteerilajia. Paksusuolessa bakteerit tuottavat rasvahappoja. 

Prebiootti

Erilaisia sulamattomia kuituja, joita suoliston hyödylliset bakteerilajit käyttävät ravintonaan. Tyypillisiä prebiootteja ovat frukto-, galakto- ja xylo-oligosakkaridit (FOS, GOS ja XOS). Prebiootit tehostavat entisestään probioottien eli hyödyllisten bakteerien tehoa. 

Probionihappobakteeri

Elintarviketeollisuudessa juustojen hapatteena (esim. Emmental-juusto) ja kasvien fermentaatioissa käytetty bakteeri. Propionibakteerit toimivat hyvin yhdessä laktobasillien kanssa tuottaen hiivan toimintaa ehkäisevää propionihappoa. 

Probiootti

Terveysvaikutteinen bakteerikanta, joka säilyy elävänä ruoansulatuskanavan läpi suolistoon. Useimmat probiootit ovat tyypillisiä suolistossa viihtyviä bakteerilajeja kuten bifidobakteereita tai laktobasilleja. Probioottisia bakteereita on elintarvikkeissa esimerkiksi jogurteissa ja tabletti- tai jauhemuotoisissa ravintolisissä. Ravintolisän tuotemuoto vaikuttaa bakteerien elävyyteen ja toimintakykyyn suolistossa. Ravintolisissä käytetyt bakteerikannat poikkeavat toisistaan ja eri bkateerien vaikutukset ovat yksilökohtaisia. Probiootti sanana ei ole vielä käytössä Suomessa, vaikka sitä käytetään yleisesti kuvaamaan hyödyllisiä bakteerikantoja useissa muissa EU:n eri maissa. Probiootteja sisältäville lisäravinteille ja elintarvikkeille ei vielä ole myönnetty terveysväittämiä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn arvioiden perusteella. Siksi tavallisen kuluttajan onkin vaikea saada helposti kattavaa ja perusteltua tietoa eri tuotteissa olevien probioottien vaikutuksista.

R


Ruoansulatuskanava

Reitti suusta nielun, ruokatorven, mahan ja suoliston kautta peräaukkoon. Ruuansulatuskanava on 7–10 metriä pitkä ja sen sisältämä suoliston bakteerimassa painaa jopa 1–2 kiloa.

Resistentti kuitu

Elimistön läpi hajoamatta kulkeutuva kuitu, jota paksusuolen bakteerit käyttävät ravinteenaan eli prebioottina. Pastan, perunan ja riisin tärkkelys muuttuu keittämisen jälkeen jäähdytettynä resistentiksi tärkkelykseksi, joka kuidun tavoin toimii paksusuolessa hyödyllisten bakteerien ravinteena . 

S


Serotoniini

Aivojen mielialaan vaikuttava välittäjäaine. Suolistobakteerit tuottavat serotoniinin esiasteita. Mikrobiston epätasapaino ja erityisesti bifidobakteerien pieni osuus näyttävät liittyvän serotoniinin tuotannon tasoon. Suoliston yhteys aivoihin toimii sekä verenkierron että hermotuksen kautta (kiertäjähermo eli vagushermo).

Streptococcus mutans

Tyypillinen suun bakteerilaji, joka tuottaa hampaiden reikiintymistä aiheuttavaa plakkia hampaiden pinnoille aina lapsuudesta asti. Suun hyödylliset bakteerit Streptococcus salivarius lajin bakteerit syrjäyttävät S. mutans bakteereita hampaiden pinnoilta. Streptococcus salivarius -bakteereita sisältävillä purutableteilla voi täydentää hammashygieniaa.

Streptococcus salivarius

Suun ja nielun luonnollinen suojaava bakteerilaji, joka ehkäisee bakteerien ja virusten toimintaa sekä lapsilla että aikuisilla. Vain tietyt S. salivarius -bakteerit asuttavat eli kolonisoivat limakalvot pitkäaikaisesti, tuottavat antimikrobisia yhdisteitä eli salivarisiineja ja stimuloivat paikallista immuunivastetta limakalvoilla.

Stressi

Tila, jossa ihmisen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Stressi saattaa aiheuttaa suolistomikrobistoon epätasapainotilan.

Suolistobakteerit

Suolistossa elävät mikrobit. Suolistomikrobeista osa tuottaa lukemattomia ihmisen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä yhdisteitä. Yhdisteet vaikuttavat elimistön toimintaan ja vastustuskykyyn. Suolistossa voi olla myös ei-toivottuja bakteereja yliedustettuna, jolloin suoliston normaali bakteerikanta voi muuttua ei-toivotuksi.

Suolistomikrobisto

Suoliston monimuotoinen ekosysteemi eli mikrobisto, joka koostuu pääosin yli 1200 eri bakteerilajista. Mikrobistossa on myös hiivoja ja viruksia.

Suu

Suuontelo, jonka kautta ravinto kulkeutuu ruoansulatuskanavaan. Suun mikrobisto ja syljen koostumus muodostavat ensimmäisen suojamuurin ei-toivottuja bakteereita vastaan. Suussa toimii yli 500 erilaista bakteerilajia. Hyödyllinen bakteeristo voi estää taudinaiheuttajia ja hiivoja kiinnittymästä suun limakalvoille.

Suun bakteerit

Hampaiden pinnoilla ja suun limakalvoilla eläviä mikrobeja. Suussa elää paljon erilaisia bakteereja, joista osa voi aiheuttaa joskus terveysongelmia. Säännöllinen ja hyvä hammashygienia on paras tapa ehkäistä hammassairauksia. 

Sydän- ja verisuonitauti

Sairaus, joka liittyy sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin. Tutkimuksissa on osoitettu ientulehdusta aiheuttavien bakteerien yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Myös suolisto-ongelmien yhteydessä on todettu tyypillisiä ientulehduksia aiheuttavia Porphyromonas- ja Fusobacterium-lajeja. 

U


Uloste

Peräaukosta poistuvaa ruoansulatuksen jätettä, joka koostuu vedestä, bakteereista, soluista ja sulamattomasta ruoasta. Normaali uloste on banaanimainen, pinnalta kostea ja helposti ulos tuleva pötkylä. Papanamainen, kelluva, löysä, vetinen, kuiva tai kova uloste ei ole optimaalista. Syy löytyy usein ruokavaliosta. Voidakseen hyvin suolistobakteerit tarvitsevat kuitua ja terveellistä, monipuolista ruokaa. Myös muilla elintavoilla on merkitystä suolen toimintaa. Punainen tai musta uloste viittaa verenvuotoon ja silloin on aina syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Ulostetyyppejä eritellään Bristolin ulosteskaala -mallilla.

Ulosteanalyysi

Suolistobakteerilajien tutkimus tai testi ulosteesta esimerkiksi uusien geeniteknisten menetelmien avulla. Ulosteessa on hyvin suuri määrä eri bakteerilajeja, yli 1200 lajia ja yksittäisten lajien vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Bakteerilajien ryhmittely ja niiden välinen tasapaino on nykyään käytetty menetelmä kuvata mikrobiston monimuotoisuutta ja tilaa. Esimerkiksi GutGuide® GutIndex-BALANSSI analyysissä bakteerit jaotellaan kahdeksaan eri ryhmään, joista osa on hyödyllisiä, osa suolen normaalimikrobistoa, mutta yliedustettuna aiheuttavat epätasapainon ja osa ei-toivottuja, joiden osuus pitäisi olla aina hyvin alhainen.

V


Vagushermo eli kiertäjähermo

Pitkä parasympaattinen aivohermo, joka yhdistää aivot ja suoliston. Vagushermo toimii kaksisuuntaisena viestinvälittäjänä aivojen ja ruoansulatuskanavan sekä aivojen ja sisäelinten välillä.

Vatsa

Mahalaukku on osa ruoansulatuskanavaa. Mahalaukussa ruoka hienontuu, sekoittuu vatsahappoihin ja massan happamuus lisääntyy. Vain pieni osa bakteereista selviää vatsan happamissa olosuhteissa ja etenee suolistoon. Monien ei-toivottujen bakteerien määrää saadaan näin rajoitettua. Happamuuden sieto on ensimmäinen kriteeri valittaessa suolistolle sopivia probioottibakteereita.

Villus eli suolinukka

Suolen poimuinen pintarakenne, joka nostaa suolen pinta-alan noin sulkapallokentän kokoiseksi. Hyödylliset bakteerit voivat edistää suolinukan uudistumista.

Viskeraalinen rasva

Vatsan rasva, joka sijaitsee vatsaontelon sisällä. Suoliston mikrobiston, ylipainon ja viskeraalisen rasvan yhteydestä on tutkimustuloksia: Tietyt bakteerilajit ja köyhä mikrobisto näyttävät korostuvan ylipainoon taipuvaisilla henkilöillä. GutGuide® patentoitu GutIndex VISKERAALI -analyysi kuvaa vyötärön seutuville kerääntyvän viskeraalisen rasvan muodostumisen riskiä suolistomikrobiston lajikoostumukseen perusteella.

X


Xylo-oligosakkaridi eli XOS

Maissiperäinen liukoinen kuitua. Xylo-oligosakkaridit hajoavat mikrobiston toimesta vasta paksusuolessa ja toimivat bifidobakteerien ja faecalibakteerien ravinteena. GutGuide ProBifido-tuote on 95 %:sesti XOS-kuitua.

Y


Ylipaino

Yli 18-vuotiaan aikuisen normaali painoindeksi BMI on 18,5-25 välillä. Painoindeksi 25-30 merkitsee jo lievää ylipainoa ja BMI 30-35 merkittävää lihavuutta. Painoindeksissä paino jaetaan pituuden neliöllä (Paino / [pituus x pituus]). Tiettyjen suoliston bakteerilajien ja mikrobiston epätasapainon on osoitettu olevan yhteydessä energiametaboliaan ja viskeraalisen rasvan kertymisen riskiin eli vyötärölihavuuteen. GutGuide®  patentoitu GutIndex VISKERAALI -analyysi kuvaa vyötärön seutuville kerääntyvän viskeraalisen rasvan muodostumisen riskiä suolistomikrobiston lajikoostumukseen perusteella.