Blogi

Kesä tekee hyvää myös suoliston bakteereille

Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi

Olemme Kaneli-kissani kanssa monipuolistaneet suolistomikrobistoamme kesän ajan. Olen istuttanut marjapensaita ja perennan taimia, kitkenyt vuohenputkia ja nokkosia, joita riittää loputtomiin. Pihan jänikset ja peurat eivät valitettavasti syö vuohenputkia, joten olen syönyt niitä itse munakkaissa ja pestossa (resepti ohessa). Kaneli on puolestaan kulkenut nenä maassa ja syönyt ruohoa. Nyt loppukesästä olen syönyt marjoja puskista ja mustikoita metsässä – pesemättä tietenkin. Kesän kasviympäristöstä olemme, kissani ja minä, keränneet uusia bakteereita suolistoihimme. Kuten tutkimuksessa todettiin emäntä ja kissa vaihtavat myös bakteereita keskenään (blogikirjoitus 21.03.2022), joten meillä on taas samanlainen kesäinen suolistomikrobisto Kanelin kanssa. Olemme valmiina vastustamaan syksyn viimoja!

Kasveista maitohappobakteereita suolistoon

Eri maitohappobakteerikantoja esitellessä puhutaan esimerkiksi eläin – tai ihmisperäisistä maitohappobakteereista. Tällä tarkoitetaan eristyspaikkaa ei alkuperää, sillä maitohappobakteerien: laktobasillien, streptokokkien ja laktokokkien lähde on ympäristössämme esim. kasveissa, josta ne eri tavoin kulkeutuvat ihmisten ja eläinten suolistoon. Ne bakteerikannat, jotka kestävät ruoansulatuskanavan olosuhteet, asettuvat osaksi mikrobistoa. Tärkeä tekijä suoliston toiminnalle on mikrobiston monimuotoisuus eli bakteerilajien kirjo, joka vahvistaa koko kehon vastustuskykyä. Yksipuolinen ja pitkälle prosessoitu ruokavalio köyhdyttää suoliston mikrobistoa. Suoliston maitohappobakteerivalikoimaa voi täydentää myös käyttämällä bakteerilisiä.

Kasvien maitohappobakteerit ruoantuotannon apuna

Hyvä esimerkki maitohappobakteereista kasveissa on hapankaali, jota voidaan valmistaa luonnollisen hapattamisen avulla. Kaalin maitohappobakteerit esimerkiksi Lactobacillus plantarum -lajin bakteerit muodostavat kaalissa orgaanisia happoja: maitohappoa ja etikkahappoa ja saadaan kaali fermentoitumaan. Luonnollisessa hapattamisessa maut voivat vaihdella, koska bakteerikannat ja lajit eivät ole aina kaaleissa samanlaisia. Vastaava esimerkki on leivän valmistus juuren avulla. Leipäjuuri sisältää luonnollisia maitohappobakteereita ja hiivoja, jotka ovat ajan myöstä sopeutuneet yhteiseloon ja joilla leivän hapantumien saadaan aikaan.

Vuohenputken bakteereita sisältävän peston valmistusohje:

Tarvitset:

Ainakin litran mitan vuohenputken lehtiä. Minä keräsin pieniä, nuoria lehdyköitä. Mukaan voi ottaa myös kourallisen ahomansikan lehtiä. Voit halutessa miksata joukkoon basilikaa.

1-3dl öljyä

1 valkosipulin kynsi

Suolaa & pippuria

1-3 kourallista manteleita tai cashew-pähkinöitä. Voit tietenkin käyttää perinteisesti pinjansiemeniä, mutta mantelit ja cashew-pähkinät ovat edullisempi vaihtoehto ja ainakaan itse en huomaa maussa juuri eroa.

Ohje:

Laita osa öljystä, valkosipuli, mantelit sekä pähkinät ja osa vuohenputkista isoon astiaan tai tehosekoittimeen. Surauta tasaiseksi sauvasekoittimella tai blenderillä. Lisää vähitellen loputkin vuodenputket, pähkinät ja öljyä. Lisää öljyä sen mukaan, että koostumus näyttää hyvältä. Älä unohda suolaa ja pippuria. Mittasuhteita voi muuttaa oman mielen mukaan. Maistele pestoa sitä valmistaessa. Voit sekoittaa peston keityn pastan kanssa tai lisätä sen annosten päälle. Parmesania voi myös lisätä maun mukaan annoksen päälle.

Kuumentamatta valmistettava pesto on erinomainen tapa kuljettaa kasvien maitohappobakteerit suolistoon, sillä bakteerit eivät siedä kuumaa vaan kuolevat n. +60 celsiusasteen lämpötilassa.