Useat tutkimukset osoittavat, että suolistomikrobistolla on keskeinen rooli viskeraalisen rasvan kertymisessä ja painonhallinassa, sillä suoliston bakteerit säätelevät kylläisyyteen liittyvää viestintää suolistosta aivoihin. Runsaskuituinen ruokavalio edistää suoliston mikrobiston tasapainoa tarjoamalla hyödyllisille bakteereille niiden tarvitsemaa ravintoa. Vähäinen kuidun saanti sekä runsasrasvainen ja sokeripitoinen ruokavalio, alkoholi, antibiootit ja myös kipulääkkeet puolestaan vähentävät hyödyllisten bakteerien osuutta, ei-toivotut bakteerien osuus kasvaa ja suolistomikrobiston tasapaino häiriintyy.
Tietyt hyödylliset bakteeriryhmät, kuten bifidobakteerit, laktobasillit ja Faecalibacterium prausnitzii, käyttävät kuituja ravinnokseen ja tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten butyraattia, propionaattia ja asetaattia. Nämä yhdisteet ovat keskeisiä kylläisyyden säätelyssä, sillä ne aktivoivat suolistossa kylläisyyshormonien vapautumista ja toimivat viestiaineina aivojen kylläisyyskeskukseen vagus-hermon välityksellä. Hyödylliset bakteerit myös tiivistävät suolen seinämän rakennetta, korjaavat suolinukkaa sekä ehkäisevät ei-toivottujen bakteerien lisääntymistä ja toimintaa.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan edellä mainittujen hyödyllisten bakteeriryhmien osuus on vähentynyt merkittävästi ylipainosta kärsivillä ja viskeraalisen rasvan kertymisen riski on kasvanut. Samalla ei-toivottujen bakteerien osuus mikrobistossa on kasvanut ja mikrobisto on dysbioosissa eli epätasapainossa. GutIndex®VISKE-suolistomikrobistoanalyysi perustuu tähän havaintoon suolistomikrobiston epätasapainon ja keholle haitallisen rasvan kertymiseen yhteydestä.
Kuva 1. Suolistomikrobiston koostumus (tasapaino) vaikuttaa monin eri mekanismein koko kehon terveyteen.
Hyödyllisiä bakteereita kannattaa ruokkia!
Monissa ruokavaliotutkimuksissa on havaittu, että kuitupitoisen ruokavalio ohella myös bakteeri- ja kuitulisät voivat auttaa ohjaamaan suolistomikrobistoa tasapainoon ja lisäämään hyödyllisten bakteeriryhmien määrää. Kuidut vaikuttavat yksilöllisesti, ja erityyppiset kuidut ruokkivat eri bakteerilajeja.
Tästä syystä monipuolinen kasvisten, hedelmien ja muiden kuitupitoisten ruokien lisääminen ruokavalioon on suositeltavaa. Esimerkiksi oligosakkaridit toimivat erityisesti bifidobakteerien ravintona. Resistentin kuitu voi puolestaan tukea painonhallintaa vähentämällä ruokailun jälkeistä verensokerin nousua, aktivoimalla kylläisyyshormoneja ja tuottamalla lyhytketjuisia rasvahappoja, kun hyödylliset bakteerien fermentoidessa sitä.
Myös fermentoituja, suoliston luonnollisia maitohappobakteeraja sisältäviä tuotteita kuten esim. jogurtteja, juustoja ja hapankaalia kannattaa lisätä ruokavalioon.
Kuva 2. Bifidobakteerit käyttävät resistenttiä kuitua ravinteenaan muodostaen voihappoa Resistentin maissikuidun vaikutus lyhytketjuisten rasvahappojen erityisesti voihappon määrään 24 tunnin aikana resistentin maissikuitulisän käytöstä. (Flickinger E ym 2000 J Nutr 130(5):1267-1273)
Viskeraalinen rasva on näkymätön terveysriski.
Viskeraalinen rasva on vatsaonteloon sisäelinten ympärille kertyvää haitallista rasvaa, joka tuottaa vakavia terveysongelmia aiheuttavia yhdisteitä. Sisäelinrasvan ajatellaan usein olevan vain ylipainoisten ongelma, mutta viskeraalinen rasva voi myös piilotella hoikan ulkomuodon suojassa.
Kuva 3. Viskeraalinen rasva kertyy vatsaonteloon sisäelinten ympärille ja ihonalaisrasva ihon ja lihasten väliin.
Hoikalta näyttävällä ihmisellä voi olla vatsaontelossa viskeraalista rasvaa, joka jää huomaamatta ilman tarkempia tutkimuksia. Ilmiön taustalla on useita eri tekijöitä. Yksi merkittävä syy on liikunnan puute. Fyysinen aktiivisuus ei pelkästään kuluta kaloreita, vaan säätelee rasvan jakautumista ja käyttöä energianlähteenä. Toinen keskeinen tekijä on suolistomikrobiston epätasapainoa edistävä epäterveellinen ruokavalio (suoliston mikrobiston epätasapaino), joka voi edistää viskeraalisen rasvan kertymistä ilman, että se aiheuttaisi silmin havaittavaa lihomista. Myös geneettiset tekijät ja stressi vaikuttavat siihen, miten keho varastoi rasvaa.
Miksi viskeraalinen rasva on epäterveellistä?
Viskeraalinen rasva ei ole vain passiivista vatsaonteloa täyttävää kudosta, vaan se on aktiivinen, ylimääräinen aineenvaihdunnallinen elin, joka erittää haitallisia aineita kehoon ja jotka aiheuttavat matala-asteisen tulehduksen. Tämä hyvin toimelias sisäelinrasvakudos tuottaa mm. kehon tulehdustiloja edistäviä sytokiineja, jotka lisäävät merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja muihin aineenvaihdunnan häiriöihin.
Viskeraalinen rasva vaikuttaa myös hormonitasapainoon. Se voi heikentää insuliiniherkkyyttä, joka lisää verensokeritasojen heilahteluja sekä kasvattaa diabeteksen riskiä. Rasvakudos myös painaa sisäelimiä ja häiritsee mm. maksan ja haiman normaalia toimintaa. Kaikki nämä mekanismit tekevät viskeraalisesta rasvasta huomattavasti epäterveellisemmän kuin ihonalainen rasva, joka on kehon luonnollinen energianvarasto. Tosin liiallinen määrä ihonalaista rasvaa on yleensä yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, jotka puolestaan lisäävät viskeraalisen rasvan kertymisen riskiä.
Miten viskeraalista rasvaa voi vähentää?
Viskeraalisen rasvan vähentäminen vaati muutoksia elintapoihin, sillä liikunta, suolistomikrobistoa tasapainottava ruokavalio ja uni muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka ohjaa kehon rasvanpolttoa.
Unen merkitys ihmisen hyvinvoinnille erittäin tärkeä. Ilman hyvää unta on vaikeaa saada muita hyvinvointiin vaikuttavia asioita kuntoon. Väsyneenä ja alipalautuneena ei yksinkertaisesti ole voimavaroja ja kognitiivista kapasiteettia panostaa ruokaan, liikkumiseen, mielentaitoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja stressinsäätelyyn.
Säännöllinen liikunta puolestaan edistää hyvää unta ja päiväaikaista vireystilaa. Alkoholi, tupakointi ja kofeiini vaikeuttavat nukahtamista ja heikentävät unen laatua. Rentouttava vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet rauhoittavat mieltä ja edistävät hyvää unta. Riittävä, säännöllinen syöminen ja ravitsemuksellisesti laadukas ruokavalio antavat energiaa päivään ja pitävät nälän poissa nukkuessa.
Riskin viskeraalisen rasvan kertymiselle voi testata
Suomalaisen GutIndex®VISKE-suolistomikrobistoanalyysin avulla voit selvittää suolistosi tilan. Analyysissä määritetään bakteeriryhmät, joiden on tutkimuksissa todettu kytkeytyvän energiametaboliaan ja viskeraalisen rasvan kertymisen riskiin.
Koska viskeraalinen rasva eli sisäelinten ympärille kertyvä rasva voi olla terveydelle haitallista, on analyysi hyödyllinen myös niille, joiden paino on normaalialueella, mutta jotka haluavat varmistaa, ettei heillä ole piilossa olevan viskeraalisen rasvan kertymisen riskiä.
Testin tuloksena saa myös tarvittaessa mikrobiologin yksilölliset ruokavalio- ja ravintolisäsuositukset. Suolistomikrobistoanalyysi on hyvä työkalu, kun pyrit ymmärtämään mikrobistosi ja kehon toiminnan yhteyksiä. Uusimalla testin voi myös arvioida, toimivatko ruokavalioon tehdyt muutokset toivotulla tavalla.
Kuva 4. Analyysin tilaamisen jälkeen näytteenottopakkaus toimitetaan muutamassa päivässä. Näyte tulee ottaa ma-su ja postittaa mahdollisimman pian takaisin laboratorioon näytteen säilyvyyden takaamiseksi. Analyysin tulokset ja asiantuntijoiden suositukset ovat saatavilla OMA GutGuide tilillä noin kahden viikon kuluttua näytteen saapumisesta laboratorioon. Katso ohjeet näytteenottoon tästä.