Siirry pääsisältöön

Blogi

Onko enemmän aina parempi? Usein kysyttyä maitohappobakteereista.

Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi

Tutkimustieto bakteerien terveysvaikutuksista on lisääntynyt hurjasti viime vuosina ja perässä on vaikea pysyä. Kuluttajat ovat hämmentyneitä informaatiosta, käyttöohjeista ja eri tuotteiden eroista. Mikä on probiootti? Tai prebiootti? Ja miten maitohappobakteerit eroavat toisistaan? Minulla on yli 30 vuoden kokemus bakteerien kanssa touhuamisesta – teollisesta tuotannosta, sovelluksista sekä elintarvikkeissa että farmaseuttisissa tuotteissa ja erityisten kantojen terveysvaikutusten tutkimuksesta. Kokosin tähän meille GutGuideen kuluttajilta yleisimmin tulevat kysymykset ja vastaukseni niihin.

Kysymys: Onko enemmän bakteereita aina parempi?

Vastaus: Ei välttämättä. Suurempi määrä ei aina tarkoita suurempaa vaikutusta. Kunkin bakteerikannan vaikutus testataan kliinisissä tutkimuksissa. Tasapainoinen suolistomikrobisto sisältää yli 1500 bakteerilajia ja esimerkiksi suuri annosmäärä laktobasilleja ei koskaan valtaa koko mikrobistoa, vaan ottaa vain sille kuuluvan osuuden mikrobistossa. Yleisin, tutkittujen probioottien riittävä päiväannos on 1–10 miljardia bakteeria.

Kysymys: Onko bakteerilajilla ja -kannalla väliä?

Vastaus: Kyllä on. Eri bakteerilajit viihtyvät eri olosuhteissa: suolistossa ja suu-nielun alueilla asustavat omat lajinsa. Siksi suolistotuotteisiin valitaan esimerkiksi bifidobakteerit ja suutuotteisiin Streptococcus salivarius -lajin bakteerit. Bakteerilajit ovat kuin perhe, jossa on perheenjäseniä eli kantoja. Kannat ovat erilaisia ja toimivat eri mekanismein.

Kliiniset tutkimukset tehdään aina kantakohtaisesti. Esimerkiksi tietyt kannat ovat hyvin adhesiivisiä eli tarttuvat hyvin limakalvoille ja siten ehkäisevät taudinaiheuttajien toimintaa esim. ripuleissa. Tietyt kannat puolestaan tuottavat tarpeellisia lyhytketjuisia rasvahappoja, antimikrobisia yhdisteitä tai aktivoivat immuunisysteemiä suoliston kautta. Toimintamekanismien perusteella voidaan valita esimerkiksi koko kehon immuunivastetta stimuloivia bakteerikantoja tai suolen happamuutta lisääviä kantoja ärtyneelle suolistolle. Monilla maitohappobakteerikannoilla on suoliston hyvinvointiin ja toimintaan liittyviä vaikutuksia.

Kysymys: Onko bakteerien tuotemuodolla väliä? Tabletti, kapseli, vai jauhe?

Vastaus: Bakteerit joutuvat koville kasvatuksen ja käsittelyjen aikana. Erityisesti bifidobakteerit ovat hyvin herkkiä prosessoinnille, kun taas laktobasillit ovat kestävämpiä. Bakteerien tuotanto on optimoitava jokaiselle bakteerikannalle erikseen. Herkät kannat voivat kärsiä kuivauksista, tabletoinneista, kapseloinneista ja väärissä lämpötiloissa säilytyksestä. Maitohappobakteerit ovat luonnollisessa ympäristössään esim. jogurteissa yleensä hyvin eläviä ja elintarvike suojaa bakteereita suolistoon vatsan happamuuden läpi. Kiinnitämme tähän erityistä huomiota GutGuide-tuotteissa, joissa bakteerit ovat vähän prosessoituina jauheina. Jauhe on myös helppo sekoittaa esim. jogurtin ’’suojaan’’.

Kysymys: Onko monien kantojen seos parempi kuin yksi kanta?

Vastaus: Jos yksittäinen kanta on tutkimuksin osoitettu toimivaksi, sitä yleensä käytetään tuotteessa. Esimerkiksi vauvojen bifidobakteerikannat ovat tällaisia yksikantatuotteita. Monikantatuotteissa on yhdistetty eri lajeja ja kantoja. Niiden hyvänä puolena on, että niistä valikoituu ko. yksilölle toimivat kannat. Kaikki kannat eivät nimittäin toimi kaikilla yksilöillä. Tuotteessa voi olla vaikka 10 eri bakteerikantaa, mutta vain yksi niistä kiinnittyy yksilön suolistomikrobistoon.

Kysymys: Mitä ovat probiootit ja prebiootit?

Vastaus: Nämä termit ovat kansainvälisesti yleisesti käytössä ja niillä tarkoitetaan erityisiä bakteerikantoja (probiootit) ja niiden ravinteita (prebiootit) kuten esim. kuituja. Kaikki maitohappobakteerit eivät ole probiootteja ja kaikki kuidut eivät ole prebiootteja.

Kysymys: Onko sokeri jogurtissa huono probioottien kannalta?

Vastaus: Monet kliiniset tutkimukset on tehty käyttäen makeutettuja jogurtteja, joihin ko. probioottikanta on lisätty. Sokeri ei vaikuta probiootin toimintaan tai sen vaikutukseen. Sokerin käyttöä kannattaa kuitenkin tarkkailla, koska suolistomikrobiston ei-toivotut lajit käyttävät mielellään sokereita hyödykseen ja mikrobisto voi siksi ohjautua epätasapainoon. Erilaiset kuidut ovat probioottien ravinnetta, joten kuitujen osuuteen kannattaa kiinnittää ruokavaliossa huomiota.

Kysymys: Pitääkö probioottien muuttaa suoliston mikrobistoa ollakseen vaikuttavia?

Vastaus: Jos mikrobisto on epätasapainossa esim. lääkitysten, ruokavalion tai sairauksien seurauksena, nähdään probiooteilla vaikutus mikrobiston koostumukseen ja tilanne voidaan normalisoida. Jos yksilön mikrobisto on stabiili, eikä henkilöllä ole suolisto-oireita tai sairauksia, ei mikrobiston bakteeriryhmien osuuksissa nähdä juuri muutoksia probiootteja käytettäessä. Tämä ei tarkoita sitä, ettei niillä olisi vaikutuksia – ne esim. stimuloivat immuunisysteemiä suoliston kautta.

Kysymys: Ovatko kaikki fermentoidut tuotteet probioottisia?

Vastaus: Fermentoidut tuotteet esim. jogurtit sisältävät eläviä maitohappobakteereita, joita ei ole kuitenkaan valittu niin, että bakteerit kestäisivät vatsahapot ja pääsisivät elävinä suolistoon asti. Jogurttien maitohappobakterit on sen sijaan valittu teknisten ominaisuuksiensa perusteella. Niillä saadaan valmistettua tehokkaasti tuotantolinjalla hyvän rakenteen ja maun omaavia tuotteita. Joihinkin fermentoituihin tuotteisiin on lisätty kliinisesti tutkittuja kantoja esimerkiksi Gefilus-tuotteisiin Lactobacillus GG bakteerit, jotka kestävät ruoansulatuskanavassa suolistoon asti elävänä. Joka tapauksessa kaikki fermentoidut tuotteet ovat erittäin suositeltavia ruokavaliossa sekä probioottibakteerien ’’kantajina’’ eli tuotteina, jotka ylläpitävät probioottien elävyyttä.

Jaa uutinen

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä